Taas jalka kolmantena tai neljäntenä päänä viipottamassa jonnekin. |
Tällä viikolla olen ollut paitsi univelkainen, myös erittäin huono liikkuja. En suostu heräämään ennen kuutta vain ehtiäkseni urheilemaan ennen töitä tai luentoja, muttei sitä illallakaan jaksa sen enempää. Kun päivän kaikki tekemiset on hoidettu, kello onkin jo niin paljon, ettei Unisportilla ole enää juuri mitään tunteja pyörimässä. Yksin salille lähteminen tai kylmään ulkoilmaan roudautuminen ilman sopivia lenkkeilyvarusteita ei kiinnosta. Päällimmäinen tunne tästä ei ole huono omatunto, vaan ärsytys. Miksei vuorokaudessa voi olla enemmän tunteja? Miksi tuntuu, että istun kokoajan perseelläni väkertämässä jotakin, tai jos en istu perseelläni, kävelen metroportaissa ja yritän muistaa mitä kaikkea mun pitäisi vielä hoitaa. Ja sitten tulen vielä blogiini itkemään siitä miten istun perseelläni. Ihminen on tyhmä.
Toisin sanoen olo ei ole tällä hetkellä yhtään rentoutunut tai rauhallinen. Ainoat asiat, jotka pitävät tällä hetkellä mut järjissäni, ovat ensi viikon lomamatka ja tieto siitä, että kohta on joulu.
Sain hankittua vihdoinkin uudet kuulokkeet. Yli kolmekymppiä niihin tosin kului, joten kuulokkeista kuuluu lähinnä konkurssin kolkuttelua. |
Toisin sanoen olo ei ole tällä hetkellä yhtään rentoutunut tai rauhallinen. Ainoat asiat, jotka pitävät tällä hetkellä mut järjissäni, ovat ensi viikon lomamatka ja tieto siitä, että kohta on joulu.
Toisaalta joulu tarkoittaa sitä, että siihen mennessä olisi pitänyt tapahtua jo sata asiaa, jotka eivät ole vielä tapahtuneet, ja jotka häämöttävät tällä hetkellä vielä hyvin hyvin kaukana.
No, eivät asiat tietenkään huonosti ole, ei suinkaan, mutta jostakin tarvitsisin vielä virtaa. Parasta mennä vaan nukkumaan. Ranskanläksyt jäivät yllättäen taas tekemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerrohan!