torstai 18. syyskuuta 2014

TÄYTYY KIRJOITTAA

Paikkaan nyt selvästi niinsanotusta vapaaherrattaren elämästä aiheutuvaa aukkoa kirjoittamalla taas blogiini, sillä nyt jos koskaan on aikaa. Tulis jo se helvatan maisterispaperi, niin pääsisin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, koska nykyään lähes kaikissa työpaikkailmoituksessakin mainitaan, että hakijan täytyy olla sellainen. Virallisesti. Tai ainakin työttömyysuhan alla, mitä kyllä koen olevani.

No, mikäpä siinä. Ja entäs muuta? Synttärit oli ja meni, ja söin niin paljon herkkua ja kakkuja, että mun oli pakko aloittaa tällä viikolla sokeridetox. (Sitäpaitsi, eikö 26-vuotiaana kuulu muutenkin alkaa huolehtia hyvinvoinnistaan? Tästähän on suunta vain alaspäin.) Koska kaappimme ovat tällä hetkellä erinäisistä syistä aivan pulloillaan mitä houkuttelevimpia herkkuja, oli pakko estää niihin sortuminen, ja leipaista tällä Noonan reseptillä tilalle sokeriton kesäkurpitsa-suklaakakku. 



Oli muuten ehkä maailman helpoin tehdä, ja hyvältä maistui, suosittelen siis kaikkia sokeridetoxaajia kokeilemaan!

Samalla kauppareissulla pistäydyin siinä pienessä Aasia-putiikissa, jonka nimeä en ikinä muista, mutta se, joka sijaitsee Sörnäisten Punnitse ja säästä -kaupan vieressä. (Sekin on muuten hyvä kauppa! Löysin ihan megasuperhyviä rapeita kuivattuja ja sokeroimattomia hedelmiä.) Olin vailla jotakin sokeritointa juomaa, ja silmiini sattui tällainen.


Ihan älyttömän hyvää! Erittäin raikasta Aloe-litkua, joka oli täynnä aloe-kasvin palasia. Täytyy siis hamstrata tuota kotiin enemmänkin, vaikka kahden euron hinta melko pienestä pullosta onkin aika kova. Suositus siis tällekin!

Ja mitäs muuta? Olen näköjään palannut jälleen siihen tilanteeseen, että nämä kaksi edellä esiteltyä asiaa ovat tämänhetkisen elämäni kohokohdat ja kuulumiset. Tai no ei ihan, on mulla kaksi kiinnostavaa kirjaakin luettavana; Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. Ja pian telkkarista alkaa dokkari palmuöljystä. Sen lisäksi on Hesari, Twitteri ja puolimaratoni. Eiköhän se aika kulu näidenkin kanssa. (Toim. huom. Oliks toi liian Stubbimaista? Pitäiskö mun huolestua?)

Ainiin, ja olen yrittänyt juoda erityisen paljon sitrushedelmillä maustettua vettä. Siis siksi, että se on terveellistä, ja siksi, että olisi jotakin tekemistä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerrohan!